Eriajattelua

Kerta se on ensimmäinenkin, tai toinen. Toivottavasti viimeinen. Tulipahan koettua sitten myös Thaimaalainen klinikka, onneks ei bussit peruuttele päälle useammin. Nopeasti hoitu kyllä kuljetus, mutta kylmä-koho-kompressiosta ei tällä puolen palloa oo varmaa ikinä kuultukaan. Yllätyksekseni penisilliiniallergia meni ymmärrykseen. Passittomana ja rahattomana täytyy sanoo et on aika yksinäinen olo paikallisella vastaanotolla.. Terveisin Miss Vanina Maanika @ Krabi Hospital.

Turvallisuuskäsite on kyllä täällä huomattu olevan jotain ihan toista luokkaa. Turvallisuudentaju, -taito ja ymmärrys on aivan eri tasolla tällä pikkusaarella ku länsimaissa. Se nyt ei enää jaksa hämmästyttää, että porukka ajelee ilman kypärää. Kauhistuttavinta on kuitenkin se, että parhaimmillaan yhden mopon kyydissä saattaa olla jopa viisi ihmistä, kuljettaja noin 8-12 vuotias ja se joka istuu jonon perimmäisenä, roikkuu epämääräisesti jotenkuten kyydissä, pikkuteillä, 80km tuntinopeudessa. Mua ainaki jaksaa kauhistuttaa myös pienen pienet lapset ja vauvat jotka matkustaa näin ihan tottuneesti. Pienellekin matkalle saatetaan vauva ottaa mukaan riippumaan kaulasta, seisomaan jalkatilaan pitäen kiinni sivupeileistä tai istumaan kuljettajan takana takertuen edessäolijan vaatteisiin.

Edes auton sisällä ei lapsilla ole mitään turvaistuimia, vaan siellä ne saavat myös vapaasti rellestää, istuen kuljettajan sylissä tai seisoen pelkääjän paikalla eturuudun läpi ihmetellen.

Ei harmita ettei oo omaa mopoa ollut vuokralla tällä kaudella. Luultavasti säästytty jos jonkinmoisilta vammoilta. Kelpaa Hondalla ajella, automallisella toki. Mut silti, siellä on aina ne muut mopoilijat jotka on heikompia kuin auto. Ja ikinä ei tiiä mistä joku ajaa huomaamatta ja liian lujaa.

Yksi juttu mikä ehkä jopa vähän yllättää. Ruoan hygienia thaimaassa, tai ainakin Koh Lantalla on hyvä. Vaikka ollaan maisteltu vaikka minkäkinmoisia katuruokia ja paikallisgrillejä niin pahempaa vatsapöpöä ei oo sen kummemmin tullu. Siivoushygienia onki sitten jo iiiiihan toista luokkaa.....

Kuppi teetä

Meistä on moniin veneisiin. Maailma on niin suuri että sinne voi hukata vaikka kaiken. Kaikki tarvitsevat jonkun, joka pitää huolta.
Uusi hämmensi, tietämättömyys turhautti. Ja jossain siellä ihmiset piti meitä ihan idiootteina, mut kyl meki opitaan.

Hetkellinen varmuus tulevaisuudesta, useammankin hetken varmuus huuhtoutuu taas ties mihin tuuleen. Kuka sanoo, että mun täytyy opiskella? Kuka sanoo, että pitää asettua? Minä? Jokin minun sisässäni? Mikä määrittelee asettumisen? Entä jos asetunki jossain muualla? Koti on siellä, missä tahtoo sen olevan. Konkreettisesti se on nyt vielä täällä, mutta on se silti siellä minne pian palaan. Se, että asetunko sinne, sitä ei voi tietää. Kuka voisi? Milloin? Tarviiko edes tietää? Käydään teellä sen sijaan.

Vihreä huivi

Se oli vihreä huivi, siitä on jo aikaa

Silloin oli syksy, minä ruskeassa syystakissani

Uuden tuoksu, kankaan tuoksu

Se muistuttaa minua siitä huivista joka oli vuosia sitten

Eri elämäntilanteessa, aivan jossain muualla

Niin paljon on muuttunut niistä ajoista.

Sinä olit myös siellä kun löysin sen

Mutta nyt minulla on uusi, se on punainen.

Ja se sopii minulle oikein hyvin.

Punainen tuntuu hyvältä.

Huomiset

 

Jokaisen illan jälkeen on taas aamu.

Jokaisen retken jälkeen palaa aina jonnekkin. 

Pian minä palaan kotiin, itseasiassa jo viiden viikon päästä. 

Jokaisesta kivasta hetkestä jää muisto, jonka muistaa huomennakin.

Lohduttavaa. 

Yö on vain tauko päivästä.   

Slow down

Slow down everyone  

You're moving too fast 

Frames can't catch you when

You're moving like that

Jack Johnsson - Inaudible Melodies

Fancy Friday

7:00 Wake up
7:40 Prepare the day
8:00 Breakfast
8:30 Make bus splits
9:00-11:00 Service
11:00 Bus splits + sort out mails
12:30 Waterpolo with guests
13:15 Bus splits continue...
14:00 Swallow some lunch while doing bus splits
14:50 Bamse Magic Parade
15:30 Bus splits continues...
16:00-17:15 Service
17:15-20:15 Coco's Birthday party
20:30 Home, Shower. Finally.